Leppoisaa lomailua

Viime kerralla olin jäänyt blogissani siihen, että olin ollut Rotary leirillä viikonlopun. Jatkan nyt siitä eteenpäin.

Tulin siis sunnuntaina Rotary leiriltä ja illalla heti kun olin päässyt kotiin rupesimme host perheeni kanssa pakkaamaan seuraavaa reissua varten. Olimme menossa retkeilemään melkein viikoksi Warrumbunglesin kansallispuistoon. Retkeilyllä en tarkoita perinteistä telttailua, jolloin mukana on vaan rinkka ja kävellään ympäriinsä ja yövytään eri paikoissa. Tämä retkeily oli enemmänkin sitä, että otettiin joko asuntovaunu tai valtava teltta ja muutama katos ja koko talon ruokavarastot mukaan ja rakennetaan tilapäinen koti yhteen paikkaan. En valita, se oli helpompaa retkeilyä, kun mitä olin odottanut. Kävimme sitten päivisin muutamilla luontopoluilla kävelyillä, pisin niistä oli, kun kävelimme kuuluisan ’leipäveitsen’ (The Breadknife) juurelle. Tämä oli siis kivimuodostelman tyylinen asia vuoren päällä, joka ilmeisesti näytti leipäveitseltä. Korkein paikka mihin pääsimme tämän kävelyn aikana, oli 1 200 metriä ja kävelymatka oli 12 kilometriä yhteensä. 






Muina päivinä sitten käytiin vähän lyhyempiä reissuja ja yhtenä päivänä oli kosteaa, koska oli vähän sateinen ilma, joten menimme käymään paikallisella observatoriolla. Se oli ilmeisesti Australian suurin. Kyseinen kansallispuisto ja sen ympäristö on aika lailla Australian tärkeimpiä astronomiakeskuksia. Ajelimme ympäriinsä jossain välissä ja nähtiin, kuinka ihmisillä oli suuria teleskooppeja takapihoilla. Alueella myös järjestettiin monia tähtienkatselu iltoja, osallistuimme yhteen niistä.

Retkeilemässä törmäsin myös moniin eläimiin, näin ensimmäistä kertaa emun, goannan (mahdollisesti varaani suomeksi), käärmeen ja sammakon Australian luonnossa. Pääsin myös hyvin lähelle viiliä kengurua, noin metrin päähän.Retkeilemästä palasimme perjantaina ja melkein heti alkoi uudestaan pakkaaminen; tällä kertaa pakkasin perheenvaihdon takia. Tarkoituksena oli, että vaihdan perhettä sunnuntaina. Ja niin teinkin. Pakkaaminen oli hyvin mielenkiintoista, koska minulla oli jo nyt, muutaman kuukauden jälkeen, ihan liikaa tavaraa.

No mutta, perheen vaihto sujui hyvin ja uusi perheeni on tosi mukava. Perheeseen kuuluu isä, äiti, tytär ja kolme veljeä. Perheen kaikki kolme veljeä kyllä asuvat muualla opiskelun takia. Olen tavannut heistä vasta yhden. Perheessä on myös kaksi kissaa ja yksi koira. Kyseinen perhe on kova urheilemaan, pääosin he pyöräilevät. He saattavat helposti pyöräillä parinkymmenen kilometrin lenkkejä. He myös harrastavat triathloneja.

Ne ihmiset jotka tuntevat minut, tietävät etten ole hirveän urheilullinen.

Tämä perhe hommaa minulle pyörän lainaan siksi ajaksi, jonka vietän tässä perheessä. Enpähän ehkä liho niin helposti ja on se tämäkin kokemus. Katsotaan mitä käy.

Nyt olen aikalailla viikon vietellyt tässä perheessä ja yrittänyt vaan totutella uuteen ympäristöön ja perheeseen. Ongelmia ei ole ollut vielä perheen kanssa, vähän on vaan stressannut koko uusi tilanne, joten vapaa-ajan olen pääosin käyttänyt rentoutumiseen. Viime viikolla alkuviikon vietin kavereiden kanssa, sillä koko muu perhe oli töissä. Torstaina osallistuin host siskoni ja hänen kavereidensa kanssa vapaaehtoisina Sconen nuorisoneuvoston järjestämään perhetapahtumaan. Teimme kasvomaalauksia ja henna tatuointeja monta tuntia putkeen. Illalla menin host siskoni kanssa käymään hänen kaverinsa luona, katsoimme televisiota ja vain juttelimme kaikesta. Perjantaina menimme käymään Tamworthissa vähän shoppailemassa perheen kanssa ja illalla menin kaverin syntymäpäivä juhliin. Viikonloppuna käytiin pari kertaa syömässä perheen kavereiden kanssa, mutta muuten viikonloppu oli aika rauhallinen. 15 päivä meillä alkoi koulu uudestaan. Hieman täyden loman jälkeen arkeen palaaminen tuntui ihan mukavalta.